Päättymätön tarina

Kirjoitan. Luen. Oleskelen.

Archive for the category “Uncategorized”

Kaikkea mahtavaa

Olen ilmeisesti kirjoittanut jotain tänne blogiin viimeksi huhtikuussa. En myöskään ole viime aikoina oikein seuraillut muidenkaan blogeja, harmillisesti. Mutta ajattelin nyt kertoa, mitä OLEN tehnyt ja mihin aivotoimintani on ollut kanavoituneena. Näihin juttuihin luovuus on nyt ikään kuin pursotettu ulos, ja nyt olen suhteellisen tyhjä. Onneksi tämä bloggaus ei vaadi juuri muuta kuin olemassa olevien tietojen copy-pastettamista. Olkaapa hyvät siis, kaikki tämä mahtavuus, missä onnellisena pienenä kirjailijana saan olla mukana. Ja samalla ollaan matkalla Worldconiin, joka alkaa jo alle kuukauden päästä, joten mikäs sen huikeampaa. :O

CosmosPen2017

Suomen tieteis- ja fantasiakirjoittajat julkaisee Worldconin kunniaksi englanninkielisen erikoisnumeron Kosmoskynä-lehdestä, Cosmos Penin siis. Minulta on mukana lehdessä kolumni.

Meliwas ja muita kaupunkeja2017

Stk julkaisee myös pitkään innolla odotetun (heheh no minä ainakin olen odottanut. :D) urbaanin fantasian antologian nimeltä ”Meliwas ja muita kaupunkeja”. Tämäkin saatavilla conissa. Minulta on mukana kirjassa novelli nimeltä ”Sinisen yön jälkeen”. Antologia on tuhti yli 300-sivuinen paketti urbaanifantsua moneen makuun.

murtumiamaisemassa

Urbaanifantasia-innostukseni pääsee jatkumaan vielä toisessakin antologiassa!! Nimittäin Osuuskumma julkaisee antologian ”Murtumia maisemassa – urbaanin löytöretkeilyn antologia”. Nyt kun näitä kirjoittamiani juttuja tässä omassa päässäni vertailen, niin tähän kirjaan tuleva novellini ”Meliwasin aaveet” on kyllä oma henkilökohtainen suosikkini. 🙂 Olen hirmuisen iloinen, että se pääsi antologiaan mukaan.

neverstop

Osuuskumma julkaisee Worldconin kunniaksi englanninkielisen antologian. Tämä on minulle samalla ensimmäinen Osuuskumman julkaisu, jossa olen mukana. Ja ensimmäinen enkuksi käännetty tekstini. Pääsin mukaan novellilla ”A Winter Night’s Tale” eli Älä riko pintaa -kokoelmassa alun perin julkaistu Talviyön tarina. Tämä julkaistaan siis conissa. Olen niin innoissani, että en enää edes osaa olla innoissani. :O Osuuskumman kaikista julkaisuista tiedot löytyy kätevimmin syyskuvastosta: Kummalogi.

tjeom

Myös Aavetaajuus julkaisee uutta vähintäänkin mielenkiintoista settiä eli kammottavaa kehokauhua. Olen mukana antologian niminovellilla ”Tämä jalka ei ole minun”. Se on kirjoitettu Aavetaajuuden aiemmin julkaiseman Ja hän huutaa -splatterpunkantologian inspiroimana. Tämä on karmeinta ja ällöintä, mitä olen kirjoittanut.

Kaiken huipuksi Aavetaajuus myös julkaisi minulta äänikirjan. ”Bah Ghawanin ennustaja” sijoittuu samaan maailmaan kuin Käärmeiden kaupunki, eli tässä on nyt sitten sitä minun aavikkofantasiaani.

Goottiantologialla ei ole vielä kantta, mutta muuten materiaali alkaa olla kasassa. Matka antologian toimittamisen parissa on ollut mainio, kiinnostava ja toisinaan raskaskin, ja kirjoitan siitä lisää joskus tarkemmin. Tällä hetkellä suurin duuni minun osaltani on tehty!! Vaskikirjat julkaisee siis tämän antologian nimellä Varjojen lumo – suomalaisia goottinovelleja. Tämä ei ehdi vielä Worldconiin, – ei ollut tarkoituskaan – mutta vähän myöhemmin syksyllä sitten ihanan synkkää goottiromantiikkaa tarjolla.

Mielen salaperäisimmät ja synkimmät piirteet ovat aina kiehtoneet ihmisiä. Goottilaisia tarinoita on julkaistu 1700-luvulta alkaen, ja niistä löytyvät myös kauhukirjallisuuden juuret. Nykyisin gotiikan kuvastolla on merkittävä osa kirjallisuudessa ja populaarikulttuurissa.

Varjojen lumo kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen suomalaisten kirjoittajien goottinovelleja. Antologia sisältää 12 aiemmin julkaisematonta tarinaa, joissa suku on pahin ja vanhojen, hämyisten talojen kellareihin sekä ullakoille on kätketty synkkiä salaisuuksia. Novelleissa liikutaan eri maissa ja aikakausissa, ja ihmisten keskuudessa vaanii yliluonnollisia olentoja. Keskeisiksi hahmoiksi nousevat myös jylhät, rappeutuneet rakennukset, kuten linnat, kartanot, sairaalat ja maatilat.

Luvassa on tummia sävyjä ja jännittäviä mysteerejä – kauhulla ja romantiikalla maustettuna.

Jos jotain kirjoitatte, kirjoittakaa rakkaudesta.
  – Milka Hakkarainen: Reaktorirakkautta

Tästä saattaa nyt saada sellaisen harhan, että olisin ollut tuottelias. No, voin sanoa että en todellakaan ainakaan tänä vuonna. Ehkä julkaisusuma kertoo enemmänkin siitä, että olin (sittenkin) tuottelias joskus vuonna 2015, jolloin minulta ei tullut yhtään julkaisua. Nyt aika ei ole mennyt niinkään kirjoittamiseen vaan editointiin. Kirjoittaminen tosiaankin näkyy ulospäin (ja julkaisut konkretisoituu itsellekin) vasta pitkällä viiveellä. Samalla pitäisi itse osata hahmottaa, kuinka monta projektia mihinkin suuntaan on menossa ja onko niitä ehkä mahdollisesti joskus liikaa. (haha. HAHAH. Ehkä.) Kirjailijan elämässä etsin tällä hetkellä tasapainoa. Julkaisut ovat huikeita, kun niitä kerrankin tulee, kirjoitustyö ei ole mennyt ”hukkaan”. Samalla olen nyt vähän pyörryksissä ja tyhjä.

Tuleville kirjoitelmille olkoon mottona tuo katkelma Milka Hakkaraisen goottinovellista. Jollain tapaa kai kaikki tarinat lopulta kertovat rakkaudesta ja kuolemasta? Vahvoista tunteista ainakin. Jos jostain pitää kirjoittaa, niin mieluiten rakkaudesta. Tämän kirjoitusohjeen myötä ihanaa kesää kaikille!!

 

Joka päivä jotain

Älä tee niin kuin minä teen vaan niin kuin minä opetan… Heh, kyllähän tällainen tunne joskus tulee. Esimerkiksi silloin, kun painotan opiskelijoille, että kirjoittakaa sitä raakatekstiä, antakaa mennä, älkää jumittuko liikaa suunnitteluvaiheeseen! Samalla kyllä yleensä myönnän omat perisyntini eli mm. sen, että olen kirjoittajana pitkälti suunnittelijatyyppiä… (Mutta silti en kuvittele, että ensimmäinen versio olisi täydellinen ja valmis!)

Ja sitten on eräs toinekin opetus, jonka noudattamisessa olen huono: ”Kirjoita joka päivä jotain.” Kirjoita myös silloin, kun on vain pieniä pätkiä aikaa. Älä odota ”täydellistä” kirjoituspäivää, joka koittaa joskus ensi kuussa. Opi käyttämään lyhyetkin ajat hyödyksi ja hae sitä kautta kirjoittamiseen rutiinia.

Joo… Tuossa olisi takuulla itsellänikin kehittämistä. Olen kyllä mielestäni jo aika hyvä varaamaan kirjoittamiselle aikaa: teen sen konkreettisesti, merkkaan aikaa kalenteriin. Mutta kelpaako kirjoitusajaksi esim. puolituntinen illalla töiden jälkeen? Yleensä ei… Enkä koskaan ole kirjoittanut ihan joka ikinen päivä. Joka toinen on jees, tai vaikkapa 4 päivää putkeen ja 3 lomaa ja sama homma seuraavalla viikolla. Hatunnostoni jokaiselle ”raapale päivässä” -kirjoittajalle ja Nanowrimo-osallistujalle, joka oikeasti saa aikaiseksi tekstiä jatkuvasti.

Viime viikkoina olen tehnyt uuden romaanin suunnittelu- (Haa! Kappas!) ja taustatyötä. Saattaa kuulostaa kirjoittamisen välttelyltä (osittain totta), mutta minusta tämä on myös perusteltua, koska tällä kertaa haluan oikeasti perehtyä tiettyihin taustamateriaaleihin ja lukea mm. historiaa. Pitäisi luoda uusi fantasiamaailma. Ei tapahdu hetkessä. Ja tähänastiset maailmat ovat AINA minusta jääneet jotenkin puolitiehen, olisi voinut taustoittaa niitä enemmän ja nimenomaan oikeasti miettiä etukäteen ennen kuin alkaa vain heittää päästään mitä tahansa. Maailman luominen kun ei kuitenkaan tule vain ”omasta päästä”, vaan koen tosi hedelmälliseksi sen, että käyttää esim. oikeaa yhteiskuntaa tai oikeaa historiaa siinä jollain tavalla hyödyksi. Näin toivon saavani fantasiamaailmaan vielä enemmän syvyyttä ja persoonallisuutta kuin aiemmin.

Jospa nyt viimeinkin pääsisin otsikon asiaan… ”Joka päivä jotain.” Se on nyt mottoni, oma sovellukseni ”Kirjoita joka päivä”-ohjeesta. Miksi en antaisi itselleni aikaa vähän kypsytellä ideoita ja oikeasti pitää taukoa kässäreiden välissä? Niinpä tavoitteeni on nyt tehdä joka päivä jotain uuden projektin eteen, mutta sen ei todellakaan tarvitse olla kirjoittamista. Joka päivä ”jotain” voi olla esim.

synopsiksen kirjoittamista

taustakirjallisuuden lukemista

inspiraatiobiisin kuuntelemista

muutamien hajanaisten rivien / dialoginpätkien kirjaamista muistiin

rakenteen hahmottelua

tms. tms.

Ideana on kuitenkin se, että pitäisin tarinan mielessä. Tavallaan koetan antaa alitajunnalle ärsykkeitä, jotain mistä kehitellä taas lisää ideoita & oivalluksia. Ja kun tekee joka päivä jotain kirjoittamisen eteen, ei myöskään ahdista muut työt / kiireet / esteet jne. niin paljon. Jää päivästä sellainen fiilis, että edisti kirjoitushommaa kuitenkin.

Eikä aikaakaan tarvita kuin 15 minuuttia, puoli tuntia, tunti… Parissa tunnissa tekee taustatyöhommia jo kivasti!

Ehkä tällä tavoin voin myös vähitellen siedättää itseäni ”Kirjoita joka päivä” -ajatukseen.

 

 

Kirja-arvonta

Olen kotona! Olen ollut kotona viikon, ja tuntuu kuin en olisi edes ollut hetkeäkään pois. Minulla on vielä takataskussa hieman juttua Wienistä, mutta se on jäänyt kotiinpaluutohinoiden jalkoihin. Yritän saada sen aikaiseksi.

Sitä ennen pikainen ilmoitus: ihka ensimmäistä kertaa kirjailijaelämässäni olen päättänyt järjestää arvonnan. Tarjolla on kaikki ne kirjat, joissa olen ollut mukana:

20150707_200410Osallistumaan pääsee Facebookissa kommentoimalla synttäriarvonta-viestiketjua kirjailijasivullani. Lisäarvan saa jakamalla viestiä Fb:ssä, ja osallistumisaikaa on 20.7. asti.

Kaikki mukaan! Nauttikaahan kesästä — ja muistakaa, että joululahjojen hankkimisenkin voi tässä vaiheessa jo aloittaa. 😉

 

Vuosi 2014 oli…

…Loppuja. Trilogia valmistui, ja se oli yhtä aikaa hienoa ja pelottavaa. Kun pitkäaikainen projekti päättyi, tuli tietysti jonkinlainen tyhjyys. Uppouduin vielä viimeisen kerran Mustien ruusujen maahan, ja sitten irtauduin siitä. Yllättävän nopeasti ja kivuttomasti kuitenkin.

…Alkuja. Kirjoittajana yksi suurimmista peloistani on ideoiden loppuminen. Mutta tänä vuonna alkoi myös uusia juttuja. Syksyllä, ajaessani autolla kotiin taas yhtenä synkkänä iltana, sain uuden romaani-idean. Ihan varoittamatta. Uusi voimakas alkukuva. Saa nähdä, mihin se vie.

…Puolet/puolet. Suurin piirtein ensimmäinen puolisko vuodesta oli kirjoittamista, toinen opetustöitä. Tämä kuvastaa hyvin kahtia jakautunutta elämääni. Oli tosi hyvä saada opetushommia tauon jälkeen, ja vieläpä kiinnostavia sellaisia. Toisaalta nyt kaipaan taas kovasti kunnollista kirjoitusaikaa.

…Koiranpentu. Ihan totta, muutama vuosi sitten en ollut vielä ollenkaan koiraihminen. Olen aina pitänyt itseäni enemmän kissaihmisenä. Mutta tutustuminen avomieheni koiravanhukseen on tehnyt tehtävänsä… Ja tämän vuoden tammikuussa minusta itsestäni tuli koiranomistaja. ”värivirheinen”, persoonallisen näköinen, reipas labradorinnoutaja Milo on ollut aivan mahtava kaveri. Nyt jo en osaisi olla ilman sitä! Samalla tuntuu, että olen tavallaan vaihtanut hevosesta koiraan. Ei kaduta yhtään, hevonen sitoo ja vaatii niin paljon.

…Novelleja. Novellikokoelmaa tuli työstettyä eteenpäin, ja novellistiikkaa jonkin verran luinkin. Novellikokoelmaprojekti on kestänyt jo useamman vuoden. Tuntuu, että novellien täytyy syntyä vähitellen, yksi kerrallaan. Ei niitä ihan putkeen osaa kirjoittaa.

…Houston, Texas. Tänne suuntautui vuoden ulkomaanmatka, ystäväpariskunnan luokse. Pääsin ensimmäistä kertaa käymään Amerikassa, oli lämmintä ja kaupunki oli mielenkiintoinen, erilainen.

…Ekoja kertoja. Niitä tähän vuoteen mahtui muutenkin kuin esimmäinen matka Amerikan mantereelle ja ensimmäinen oma koira.  Ensimmäinen vierailu Turun kirjamessuilla ja samalla ensimmäinen esiintyminen kirjamessuilla. Ensimmäinen kurssi opettamista yliopistolla. Ensimmäistä kertaa suomi toisena kielenä -opena muutoin kuin ihan yksittäisiä tunteja. Kaiken kaikkiaan paljon uutta työkokemusta erilaisten ryhmien kanssa.

Ensi vuodelle toivon lisää ekoja kertoja. Toivottavasti myös uusien tarinoiden alkuja ja loppujakin. Pahinta olisi jäädä samaan kehään pyörimään ja huomata, ettei mitään uutta ikinä tapahtuisi.

Tuotteliasta ja uusien kokemuksien täyteistä uutta vuotta kaikille!

Atorox etenee

Tässä se nyt on! Nimittäin tämän vuoden Atoroxin lyhytlista. Suuresta novellimäärästä kokonaiset 30 pääsi listalle – tämä taitaakin olla lyhytlistan maksimimäärä, ellen ihan väärin muista. Myös minulta yksi novelli ylsi listalle. Jee!

Aika monipuoliselta tuo lista vaikuttaa. Siis esim. siinä mielessä, että sekä antologiat että ns. perinteiset lehdet ovat hyvin edustettuina. Hauskaa, että ihmissusiantolgiasta taisi päästä mukaan kaikki ne novellit, joita itsekin ehdotin. Muuten suuri osa listan novelleista on sellaisia, joita en ole kerennyt lukeakaan… Höyryä ja helvetinkoneita -antologia pitäisi ainakin ottaa pian lukuvuoroon. Huikean monta novellia on päässyt Atorox-listalle, yhdestä antologiasta!

Mutta tässä siis ne novellit:

1. Jenni Kauppinen: Kotouttaminen (Kosmoskynä 4/12)
2. Leila Paananen: Ausa ja erakko (Kultakuoriainen #6)
3. Shimo Suntila: Prestonin keikka (Kultakuoriainen #6)
4. Anne Leinonen: Ykkösen ja nollan välissä (Kultakuoriainen #6)
5. Janne Juhani Kuusinen: Todistaja (Portti 4/12)
6. M. G. Soikkeli: Luottokoira vain sinun rakkaudellesi (Portti 1/13)
7. Shimo Suntila: Milla ja Meri (Portti 2/13)
8. Katri Alatalo: Unettomat (Tähtivaeltaja 3/13)
9. Miikka Pörsti: Raportti. Mikä johti operaatio Tähtivaeltajan epäonnistumiseen? (Tähtivaeltaja 4/13)
10. Hanne Martelius: Kansassa kasuavassa (Usva 1/13)
11. Mari Saario: Verisiskot (Usva 3/13)
12. Jussi Katajala: Jotta taidat suomen kielen (Ajan poluilla)
13. Jussi Katajala: Presidentin elokuut (Ajan poluilla)
14. Jussi Katajala: Mare Nostrum (Huomenna tuulet voimistuvat)
15. Anni Nupponen: Juuret (Huomenna tuulet voimistuvat)
16. Tero Niemi ja Anne Salminen: Rovaniemen kuilu (Hurtan koodeksi)
17. Anne Leinonen: Ken vainajia muistelee (Ken vainajia muistelee ja muita myytillisiä tarinoita)
18. Magdalena Hai: Albion ja lohikäärme (Kun kansilaudoille liukui lohikäärme)
19. Sari Peltoniemi: Kotiseutuni (Kuun pimeä puoli. Suomalaisia ihmissusinovelleja)
20. Anne Leinonen: Tuonenkalma, surmansuitset (Kuun pimeä puoli. Suomalaisia ihmissusinovelleja)
21. Christine Thorel: Aitan lukko (Kuun pimeä puoli. Suomalaisia ihmissusinovelleja)
22. Seppo Kallio: Ursus Rand (Mustaa lihaa. Kyberpunk-antologia)
23. Heikki Nevala: Uskon jälkeen (Mustaa lihaa. Kyberpunk-antologia)
24. J. S. Meresmaa: Alexandre (Steampunk! Höyryä ja helvetinkoneita)
25. Magdalena Hai: Siivekäs mies Isaac (Steampunk! Höyryä ja helvetinkoneita)
26. Shimo Suntila: Valkean naisen palvelija (Steampunk! Höyryä ja helvetinkoneita)
27. Anne Leinonen: Falachustin talossa (Steampunk! Höyryä ja helvetinkoneita)
28. Tero Niemi: Lorelein laulu (Steampunk! Höyryä ja helvetinkoneita)
29. Boris Hurtta: Rosy Luxemburgové 3 (Stepanin koodeksi)
30. Otto Donner: Snart stiger de upp (Vinnarbidragen i Arvid Mörne-tävlingen 2013)

Äänestäjäksi voi ilmoittautua 7.4. asti. Äänestäjäthän siis päättävät, mitkä näistä novelleista lopulta päätyvät Atorox top 10:een ja mikä selviää koko homman voittajaksi. Äänestäjäksi saa ilmoittautua kuka tahansa, ja novellit tulevat sitten netin kautta luettaviksi.

Isot onnittelut kaikille listalle päässeille, ja onnea kisaan!

Täysin asiaankuulumaton koiranpentupäivitys

Tänään haetaan pikku Milo kotiin!

IMG_1648

IMG_1649

Yksi Milon sisaruksista näyttää mielipiteensä kameroista.

Yksi Milon sisaruksista näyttää mielipiteensä kameroista.

Milo Hyvin Pienenä.

Milo Hyvin Pienenä.

Joo ei minulla muuta. 🙂

Sanainen arkku

…on nyt avattu, nimittäin Keskisuomalaisessa. Tämän päivän lehdessä on haastattelu, ja lisää juttua myös Keskisuomalaisen verkkosivuilla.

Ei lisättävää. 😀

Post Navigation