Päättymätön tarina

Kirjoitan. Luen. Oleskelen.

Ihania, ihania arvioita

Meinasin laittaa otsikkoon ”Ihania, kamalia…” mutta en sitten laittanutkaan. Eivät arviot ole kamalia. Ainakaan kovin.

Vaikka arvio olisikin nihkeä tai siinä olisi jopa ”väärinymmärretty” teosta. Silti. SILTI jokainen arvio on parempi kuin hiljaisuus. Parempi kuin se, että kukaan ei sano mitään.

Toki negatiivinen arvostelu myös aina vähän riipaisee. Ja joskus on tylsää saada vaikkapa kolmen tähden arvostelu Risingshadow’lla, Goodreadsissa tms. ilman perusteluja. Kirja oli siis ihan kiva, kolme tähteä. Mutta älkää ymmärtäkö väärin, en halua moittia näiden tähditysten tekijöitä!! Itsekin teen usein aivan samalla tavalla. Koska aina ei vain jaksa alkaa perustella, eikä hyvänen aika kenelläkään ole siihen velvollisuutta. Olen iloinen tähdityksistä, koska nekin ovat parempi kuin hiljaisuus, parempi kuin ei mitään.

Viime aikoina olen huomannut, että Älä riko pintaa -kokoelman arvosteluiden lukeminen on ollut yllättävän mukavaa ja helppoa. Ei tuskaa, ei riipaisuja. Osittain tämä varmasti johtuu siitä, että arviot ovat olleet ilahduttavan positiivisia! Aivan ihania kommenteja kokoelmasta kokonasuutena ja yksittäisistä novelleista. Ja toisaalta syynä on sekin, että ÄRP alkaa olla minulle itselleni jo vanhahko. Kirja, johon tehtiin ihan viimeisiä hiomisia vuosi sitten. Kirja, josta olen ylpeä mutta joka on kuitenkin jo menneisyyttä.

Paljon enemmän riipaisee se, kun saa palautetta keskeneräisestä tekstistä. Iik! Viime kuussa osallistuin romaanileirille projekti C:n keskeneräisen kässärin kanssa, ja kyllä. Oli jännittävää. Sain ensimmäistä kertaa kommentteja tekstistä tässä vaiheessa, kun sitä tekstiä oikeasti ON jo (reilut 200 liuskaa) ja tarina on esillä. Ensimmäistä kertaa päästin muut sen äärelle, mitä olen (erityisesti viime kesänä) kirjoittanut yksinäisyydessä ja suljettujen ovien takana. Sain äärimmäisen hyviä kommentteja ja kysymyksiä, joihin täytyy vastata. Silti tässä vaiheessa tuntuu, että palaset ovat vielä vähän hajallaan, kaikki ei toimi niin kuin olin suunnitellut ja haluaisin, jotain puuttuu vielä, ja pelottaa saanko sen kasaan. Sain monia ehdotuksia, joista varmaan osaan tartun ja osaan en, mutta osaanko tehdä oikeat valinnat? Sain sellaisiakin ehdotuksia, joissa fantasiamaailmaa pitäisi jopa perustavalla tavalla miettiä uusiksi. Henkilöiden nimet pitäisi miettiä uusiksi. Apua!! Miten voi vaihtaa nimet, joihin on jo tottunut? (Ai että näitä fantasian kirjoittamisen ”iloja” toisinaan. Miksi ihmeessä en kirjoita jotain sellaista, missä voisin vain antaa henkilöille nimiksi vaikka Kalle ja Joni ja Emilia ja Iida tai jotain.)

Tekeillä oleva teksti on… enemmän vereslihalla kuin jo julkaistu. Se on raaka ja kesken ja samalla tärkeämpi kuin se jo julkaistu. Pystynkö ylittämään itseni, onnistunko tekemään kaikki ratkaisut, jaksanko viedä homman loppuun asti? Tuleeko tästä huonompi kuin edellisestä kässäristä? Joko tästä lähtee alamäki?

Kaikki tämä vaatisi aikaa ja rauhoittumista tekstin ja palautteiden äärelle.

Ryhdyn siihen kyllä vielä. Heti kun sopiva sulattelutauko on pidetty.

Sillä välin voin ilolla lueskella ÄRP:stä kirjoitettuja ihania arvioita. Ainakin Taikakirjaimet-blogissa tuli arvostelu hiljattain, ja Kujerruksia-blogissa myös. Ja olenkohan muistanut tätäkään linkittää: Kirjakko ruispellossa ? Suuren suuret kiitokset kirjoittajille!

 

Advertisements

Single Post Navigation

7 thoughts on “Ihania, ihania arvioita

  1. Minä myös vihaan nimiä, niin henkilöiden kuin koko tarinan. (Tai siis, en vihaa, mutta ne ovat hyvin hyvin vaikeita). Kuinka saada kulttuuri näkyviin ilman, että sortuu niihin stereotyyppisimpiin nimiin? Mihin tämä (fantasia)kulttuuri perustuu? Olen myös pohtinut sitä, miksi ihmiset kirjoittavat fantasiaa perinteiseen keskiaikaiseen/fantasia-aikaiseen maailmaan, jossa arvot ovat hyvin perinteiset. Fantasiassa kaikki on mahdollista! Tosin samaan ymmärrän täydellisesti sen. Koko maailman luominen ”tyhjästä” on muutenkin vaikeaa. Anyway. Meni vähän asian vierestä. 😀

    • En tiedä oliko ollenkaan asian vierestä, nimenomaan näitä tulee itsekin mietittyä! Nimet on osa maailmaa. Mä kyllä yleensä en vihaa niitä, vaan etenkin henkilöiden nimien keksiminen on yleensä kivaa. Mutta sitten jos niitä pitäisi kesken kaiken vaihtaa! Ja maailman tekemisessä on tosiaan haasteensa. Tykkään kovasti siitä miten ”Venetsia” näkyy Locke lamoran valheissa, ja osin siitä inspiroituneena mäkin oon koettanu luoda maailman oikean/oikeiden maiden pohjalta. Mutta sepäs ei onnistukaan ihan kivuttomasti… Esim. Kelttiläisten nimien käyttö — no niitäpä on käytetty sit miljoonassa muussakin paikassa. Mutta pohdinnat jatkukoon! En tiedä tuleeko mikään fantasiamaailma koskaan täysin valmiiksi; paitsi korkeintaan Tolkienilla!

      • Ihanaa, että muillakin on samoja ongelmia! Vaikka ongelmat ovatkin turhauttavia.

        Niinpä! Minäkin pidin siitä. Ja onhan RR Martinkin ottanut tästä maailmasta paljon inspiraatiota. Tasapainottelen koko ajan tämän maailman ja fikion välillä luodessani Saarta. On tosi vaikeaa tietää, milloin on ottanut liikaa vaikutteita muista kulttuureista ja milloin liian vähän.

        Kyllä! 😀 Mutta senhän takia tätä tehdäänkin. En tiedä, olisiko kirjoittaminen enää hauskaa, jos ei olisi mitään mietittävää: Valmis maailma, valmiit perinteet yms. Melkein kuin realismia kirjoittaisi! Heh.

  2. Minua jännitti myös hirveästi antaa uusi romaanikäsis esilukijoille, ja myös palautteiden vastaanottaminen on aiheuttanut reilusti ylimääräistä sydämentykytystä (pääni ei välttämättä kestäisi romaanileirin kaltaista tilannetta, jossa palautetta saa useammalta ihmiseltä yhtä aikaa). Olen hieman ihmetellytkin, että tämä on jännittänyt näin paljon. Luulin, että kynnys madaltuisi, kun olen jo julkaissut yhden romaanin ja saanut lukea siitä julkisiakin arvioita, mutta ei se niin mennyt. Toisaalta silloin kuin Dionnen tytöt ilmestyi, sen oli lukenut jo useampi ihminen ja ennen kaikkea kustantaja oli kelpuuttanut sen julkaistavaksi. Ja olin saanut tarinaan jo jonkin verran etäisyyttä. Vasta itse nähty käsis on niin lähellä, niin iholla. Tosin tässä vaiheessa on lohdullista tietää, että voin tehdä käsikselle vielä ihan mitä vaan.

    • Joo, tässä tekeillä olevassa kässärissä on kyllä hyvät ja huonot puolensa! Se on tosiaan iholla, ja jännittää, ja toisaalta on paljon vapautta sen tekemisessä. Mä huomasin ilokseni romaanileirillä, että vähitellen olen siedättynyt palautteen vastaanottamiseen paremmin. Olen oppinut myös, että voin rauhassa kirjoittaa muistiinpanot kaikesta mitä siinä keskustelussa tulee ilmi, ja sitten harkita ja miettiä niitä myöhemmin. Eli koetan olla panikoimatta tai miettimättä liian pitkälle siinä tilanteessa, tärkeintä vain saada kaikkien palautteenantajien pointit kirjattua. Oikein mukava tilaisuus oli tuokin leiri. 😊

  3. Varmaan tuo palautteen sulattelu on juuri oikea tapa toimia. Ei kai sitä kerralla pysty edes hahmottamaan, mitä palautteesta aikoo käyttää omassa editoinnissa ja mitä ei. Ja sitten saattaa tulkita palautteen kokonaisnäkemyksen negatiivisemmaksi kuin se onkaan. Itse tässä juuri pähkäilen, pitäisikö yksi teksti kokonaan jättää, kun siitä ei tykätä ollenkaan niin kuin aiemmista teksteistäni, vaikka tuskin kukaan yritti sanoa, että sitä ei lainkaan kannattaisi lähteä muokkaamaan. Oletettavasti olen sen verran itsepäinen, että koska se on minulle kai jollain lailla tärkeä tarina kuitenkin (kun sen nyt kerran vaivauduin kirjoittamaan), että editoin siitä joka tapauksessa jonkinlaisen version ja käytän sopivasti hyväksi sitä palautetta, jonka olen saanut. Mutta ensin tuo sulatteluvaihe…

    • Kyllä, ei kai kokonaan kannata hylätä! Ehkei ole osunut kohdalle niitä lukijoita, joihin se kolahtaisi, tai sitten teksti vaatii pidemmän muotoutumisajan tms. Ja joo erittäin tuttu tuo ilmiö, että palautteen tulkitsee negatiivisemmaksi kuin se onkaan! Miten sitä osaisikin ajatella näitö juttuja vielä enemmän järjellä ja vähemmän tunteella.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: