Päättymätön tarina

Kirjoitan. Luen. Oleskelen.

Kohta se on valmis.

Tällä viikolla olen saanut kummallisia hymyilykohtauksia aina välillä. Kevääntuoja alkaa olla valmis. Koko Mustien ruusujen maa-sarja alkaa olla valmis. Missä välissä tämä näin pitkälle eteni? Vaikka hymyilyttää, välillä havaitsen itsessäni myös uuden tuntemuksen (tai oikeastaan tunteen puuttumisen). Kirjan julkaisu ei tunnu enää niin huikealta kuin ensimmäisen kirjan kohdalla. Totta kai se on yhä todella iso juttu!!! Ja ehkä se tuntuu taas vahvemmin sitten, kun kirja ihan fyysisesti on olemassa ja saan sen käsiini. Mutta jos tätä vertaa esikoiskirjan valmistumiseen, kaikkeen siihen liittyvään jännitykseen… Ei tosiaan tunnu ihan niin mullistavalta ja erikoiselta kuin silloin.

Hämmentävää on se, kuinka tehokkaasti olen alkanut poistaa Dinjan tarinaa aivoistani. Koska tarina ei enää jatku, ajatuksenikaan eivät enää pyöri Mustien ruusujen maassa. Alan unohtaa kirjoittamaani tosi nopeasti. Tilanne on täysin erilainen kuin aiempien kahden kirjan kanssa. Toki välillä esim. jokin biisi muistuttaa kirjan maailmasta, ja mietiskelen sitä taas muutaman minuutin verran… Ja tässä eräänä päivänä selailin läpi kansion (siis ihan wanhanaikaisen mapin papereineen), jossa on kaikki Mustien ruusujen maan suunnitelmat vuodesta 2007 alkaen. Kirjoitin kansioon jonkinlaiset viimeiset merkinnät ja siirsin sen hyllyyn ikään kuin arkistoon.

Vaikka irtautumiseni on näinkin pitkällä, jotain yhä puuttuu. Se Kirja, painettu ja valmis. Se on vielä taittoa ja kansikuvaa vailla, ja toki vielä luen taittovedoksen. Odotan hetkeä, jolloin voin laittaa kolmannen kirjan hyllyyn, ja siinä ne ovat, kaikki kolme vierekkäin. Tiedän, että trilogia ei ole täydellinen mestariteos. Tiedän myös, että olen kirjoittajana kehittynyt paljon matkan varrella. Kun vertaa siihen, miten kokematon olin, kun aloitin ykkösosan (jonka työnimi oli silloin ihan vain Mustien ruusujen maa)… Huhhuh. Kaikista mahdollisista puutteista ja vioista huolimatta minun on sanottava, että olen ylpeä tästä lopetuksesta. Olen ylpeä siitä, miten vedin homman loppuun ja kasasin kaiken yhteen. Sain tähän lopetukseen mukaan kaiken sen, mitä halusinkin.

Enempää en enää voi tehdä. Seuraavaksi on edessä lopullinen irti päästäminen, taakse jättäminen. What’s done is done. Katseet tuleviin juttuihin, ja se siitä.

 

”Et sinä voi meitä pelastaa, joten älä puhu niin kuin voisit. Jos sinä menet Lucindran eteen, sinä kuolet.”

Dinjan pitkä etsintä on tuonut hänet Pazadien saaristoon, josta hän toivoo löytävänsä apua kamppailussa kuolematonta noitaa Lucindraa vastaan. Vapauttaakseen maailman Lucindran loitsusta Dinjan on ylitettävä painajaismainen Kirottu meri ja löydettävä salaperäinen Kevääntuoja. Mutta kukaan ei tunnu tietävän, mikä Kevääntuoja on.

Uudet ja vanhat ystävät ovat Dinjan tukena, mutta edessä on myös kipeitä hyvästejä. Keneen hän voi lopulta luottaa, ja pystyykö hän voittamaan Lucindran yksin? Ennen kuin Dinja on valmis kohtaamaan noidan, hänen on kohdattava itsensä.

Kevääntuoja on kolmas ja viimeinen osa Katri Alatalon fantasiatrilogiasta. Dinjan tarina päättyy tavalla, jota hän lähtiessään ei olisi osannut aavistaakaan. Mustien ruusujen maa kertoo niin aikuistumisesta, ystävyydestä, rakkaudesta kuin inhimillisyydestäkin – siitä, kuinka pienet teot voivat muuttaa maailmaa.

Lisätietoja Vaskikirjojen kotisivulla.

Advertisements

Single Post Navigation

2 thoughts on “Kohta se on valmis.

  1. PH on said:

    Nimestä Lucindra tulee mieleen Lucifer – Valonkantaja. Eli naispuolinen vastine enkelille, joka ei ole pelkistetysti hyvä tai paha, vaan inhimmillinen. Todella vahvaa etenkin nuorille suunnattua fantasiaa. Jännä lukea tuo viimeinen osa siitä kuinka Dinja kohtaa itsensä, menneisyytensä ja tulevaisuutensa aikuistumisen kynnyksellä!

    • Katri on said:

      Vaikka en tuota miettinytkään tietoisesti silloin, kun keksin nimen, niin tuo kyllä tosiaan sopii Lucindran hahmoon.

      Toivottavasti pidät viimeisestä osasta..! Tässä vaiheessa myös hiukan pelkää: entä jos tuotankin pettymyksen niille, jotka odottavat sarjan loppua…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: