Päättymätön tarina

Kirjoitan. Luen. Oleskelen.

Lämpöä, lämpöä

Olenko kertonut, kuinka paljon oikeasti pidän kesästä? Luultavasti, mutta ajattelin nyt mainita asiasta jälleen kerran.

Tiedän, että kaikki eivät pidä. Tiedän, että moni tuskailee helteistä tälläkin hetkellä, etenkin jos on kuuma asunto ilman ilmastointia, pieniä lapsia jne… Helteet ovat monille vaikeita, ja usein kuulee kommentin ”kun mitään ei jaksa tehdä, kun on niin kuuma”. No, meitä on erilaisia. Koskaan ei ole kaikilla hyvin. Nyt on vilukissojen ja auringonpalvojien aika nauttia…

…siitä, miten aurinko lämmittää ihoa pitkän talven jälkeen.

Siitä, että voi laittaa lenkille shortsit ja aurinkolasit, katsella vihreitä maisemia ja kävellä tai hölkätä ihan sen mukaan miltä tuntuu. Hiki tulee joka tapauksessa, joten voi tuntea liikkuneensa. Joskus voi joutua ottamaan spurtteja juostakseen pörriäisiä karkuun.

Siitä, että voi viedä työhuoneen ulos!!! Tänä aamuna kannoin läppärin pihalle, valokatteen alle, pöydän ääreen. Eikä tarvitse olla omaa pihaa. On puistot, penkit, rannat, kahvilan terassit.  Kerrankin kirjoittaminen ei tarkoita sitä, että on nyhjättävä neljän seinän sisällä. Editointi tuntuu asteen verran vähemmän tuskaiselta.

Siitä, että voi heittäytyä loikoilemaan ja laiskottelemaan aurinkoon. Hiekkaranta, aurinkotuoli tai ihan vain viltti nurmikolla, kaikki käy. Aurinkovoidetta, lakki päähän, hyvä kirja käteen… Henkilökohtainen kesälukuhaasteeni eli klassikkokesä etenee tällä tavoin mukavasti. Tosin, välillä tekee mieli pelkästään loikoilla ja sitten se lukeminen takkuaa.

Siitä, miten kesäkukat kukkivat terassilla.

Siitä, että voi lähteä vaikkapa kavereiden mökille, herätä aamulla muiden vielä nukkuessa ja katsella tyyntä järvenpintaa lämpimänä aurinkoisena aamuna. Nyt taas ymmärrän sanonnan ”sielu lepää”, vaikken kyseisestä sanonnasta muuten pidä.

Siitä että voi käyttää kesämekkoa, hametta, kevyitä ja kirkkaanvärisiä vaatteita, jotka suurimman osan vuodesta odottavat kaapissa juuri Näitä Päiviä. Kuten minäkin.

Siitä että voi syödä jäätelöä ja raikkaita salaatteja.

Niin se vain on, että kesä on ihmisen parasta aikaa. Parin päivän päästä näemme sitten aurinkoisessa Finnconissa. 🙂

 

Advertisements

Single Post Navigation

2 thoughts on “Lämpöä, lämpöä

  1. Päivi on said:

    Olen samaa mieltä, että kesä on paras vuodenaika ja helle kiva asia. Lisään kesän ilojen listaan vielä tuoreet marjat, järvessä uimisen ja valoisuuden. Harmi vaan, ettei ulkona kirjoittaminen oikein onnistu multa. Tarvitsen kirjoittamiseen yksityistä tilaa enkä omista pihaa. Oon joskus koettanut kirjoittaa meidän taloyhtiön pihakeinussa, mutta sitten häiriinnyin aina, kun joku kulki ohitse.

    • No joo, itse asiassa minullakin tuo editointi sujuu ulkona paremmin kuin ”varsinainen” kirjoittaminen. Editoidessa kun en tarvitse ihan niin rauhallista ympäristöä ja pienet keskeytykset eivät haittaa. Ei ole tosiaan aina helppo löytää hyvää kirjoituspaikkaa.

      Jaahas ja tänään onkin sitten taas pilvistä ja tuulista. Sisälläolopäivä. 😉

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: