Päättymätön tarina

Kirjoitan. Luen. Oleskelen.

Tähtivaeltaja-fiiliksiä

Eilinen päivä hujahti Helsingissä. Ensin Tähtivaeltaja-päivässä, sitten Kuoriaiskirjojen tuplajulkkareilla. Mitä reissusta jäi käteen?

Kirjoja. Ylläri. Mutta pitihän sortua, kun halusin saada Michael Moorcockin Oswald Bastable -trilogian täydellisenä hyllyyni. Viimeinen osa, Teräksinen tsaari, oli juuri hiljattain ilmestynyt, ja nytpä sain sitten kerralla sarjan kokonaiseksi. Ykkösosassa tykkäsin nopeatempoisesta seikkailun meiningistä, ja lisäksi sarja kiinnostaa eräänlaisena steampunkin edelläkävijänä. Julkkareista taas tarttui mukaan Samulin Antilan ja Petri Laineen & Anne Leinosen uutuudet. Spefinovelleja vaativaan makuun, olettaisin! Ps. hienoja kansia pienkustantajien julkaisuissa.

wpid-20140615_141651.jpg

Totuuksia pienkustantamisesta, hiukan edelliseen kohtaankin liittyen. Tähtivaeltaja-päivään mahtui monipuolisesti ohjelmaa (josta itse kerkesin nähdä ihan vain osan ja päivän alkupäästä). Yksi kiinnostava paneelikeskustelu liittyi spefin pienkustantamiseen. Mitä pienkustantajien työ lopulta onkaan? Ei helppoa ainakaan, ja jos joku tässä oikeasti pääsee rahoiksi ja plussalle ja elättää itsensä, niin… No, se on aika harvinaista. Hullun hommaa, paneelissa tuli todettua, mutta toisaalta myös kulttuurityötä ja mukavaa, koska saa kustantaa sellaisia kirjoja joista itse pitää.

Tero Ykspetäjän haastateltavana Erkka Leppänen (Vaskikirjat), Tuomas Saloranta (Kuoriaiskirjat) sekä J.S. Meresmaa (Osuuskumma).

Tero Ykspetäjän haastateltavana Erkka Leppänen (Vaskikirjat), Tuomas Saloranta (Kuoriaiskirjat) sekä J.S. Meresmaa (Osuuskumma).

Ajatuksia suomikummasta. Päivän kiinnostavimpiin paneeleihin kuului keskustelu suomikumman eli finnish weirdin maailmanvalloituksesta. Juha Tupaselan vetämässä paneelissa suomikumman valtiattaret Johanna Sinisalo, Tiina Raevaara ja Anne Leinonen pohtivat mm. genren määrittelyä ja sitä, mitkä seikat tekevät juuri suomalaisesta kummallisesta kirjallisuudesta omaleimaista. Lähelle omaan kirjallisuuteen on vaikea katsoa, mutta olisivatko suomikumman tunnuspiirteitä ainakin ihmisen ja luonnon suhteen pohtiminen ja se, että suomalaiset tekstit ovat ylipäätään outoja? Genren määrittelyyn panelistit eivät halunneet antaa mitään liian tarkkoja rajoja. Antaa suomikumman mieluummin määritellä itse itsensä, muotoutua omanlaisekseen… Emme me mitään portinvartijoita ole, Sinisalo totesi.

Taas yksi kirjailija, jonka tuotantoon täytyy tutustua. Skotlantilainen Hal Duncan oli Tähtivaeltaja-päivän kunniavieraana. Haastattelussa mies kertoi kirjoistaan ja tulevista projekteistaan, ja varmasti haastattelusta olisi saanut vielä enemmän irti, jos olisi lukenut edes yhden kirjan ennestään. Etenkin, kun skottiaksentin vuoksi puhetta oli välillä haastava seurata – mutta toisaalta hauska kuunnella! Duncanin kirjoja suositeltiin minulle kovasti, mutta mukana tuli varoitus, että ne eivät sitten ole kaikkein helpoimpia. Hmm-mm.

Tässä Duncania haastattelee Toni Jerrman. Duncan oli erittäin luonteva esiintyjä, jolta kyllä juttua riitti. Ja se skottiaksentti!

Tässä Duncania haastattelee Toni Jerrman. Duncan oli erittäin luonteva esiintyjä, jolta kyllä juttua riitti.

 

Villejä steampunk-ideoita. Höyrypunkista keskusteltiin itse asiassa päivän ensimmäisessä paneelissa. Ei, tämä blogaus ei noudata mitään järkevää järjestystä. Mutta tosiaan, Anne Leinosen johdolla Magdalena Hai, Markus Harju ja Shimo Suntila syventyivät steampunkiin ja siihen, mitä annettavaa steampunkilla on kotimaiselle kirjallisuudelle. Genre kun on meillä vielä varsin tuore. Paneelissa todettiin, että Suomen historiasta saisi varmasti aineksia steampunk-tyylisiin vaihtoehtohistoriajuttuihin. Miten olisi vaikkapa antologia Suomen sisällissotaan liittyviä steampunk-novelleja?

wpid-20140614_122147.jpg

Tässä(kin) paneelissa tuli esille monia lukuvinkkejä. Genrestä kiinnostuneille Markus Harju suositteli mm. China Miévillen steampunk-romaaneja.

Kohtaamisia ja keskusteluja spefi-ihmisten kanssa. Niin uusien kuin vanhojenkin tuttujen. Ja kyllä tämä vain oli päivän parasta antia, ja siksi ehkä jumituin loppuillaksi julkkaripaikalle, vaikka ajatuksena oli ollut ehtiä takaisin Tähtivaeltaja-tapahtumaan vielä… On tämä vain yksinkertaisesti mahtavaa porukkaa. Enkä sano tätä muuten vain löpistäkseni vaan Ihan Oikeasti.

Flunssa. Nuhanenäisenä en saanut kunnolla nukuttua ja nyt onkin hiukan koomainen olo. Toivon että en tule kunnolla kipeäksi, vaan huomenna olisi jo parempi ja tarttuisin uudella innolla uusiin kirjoitusjuttuihin…

Kiitos siis kaikille järjestämisestä, seurasta, siitä että lukeminen ei varmasti lopu kesken, ja tarjoamastanne inspiraatiosta!

Mainokset

Single Post Navigation

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: