Päättymätön tarina

Kirjoitan. Luen. Oleskelen.

Tavoitteita, todellisuutta

Viime vuonna näihin aikoihin kirjoitin tiiviin listan tavoitteita vuodelle 2013. Tavoitteitahan saa aina olla, mutta kuinkas sitten lopulta kävikään?

1. Kirjoita loppuun Mustien ruusujen maa 2 ja 3 (ensimmäiset versiot). Pyri kirjoittamaan yksi luku / n. 10 liuskaa viikossa.

BUHAHA! Ei kun siis, kyllähän tämä puoliksi onnistui. Kirjoitin alkuvuodesta Mustien ruusujen maa 2:n kässärin loppuun, itse asiassa minulla oli silloin todella hyvä kirjoitusvauhti päällä. Kässäri ehdittiin viimeistellä ja editoidakin niin, että Laulu kadonneesta saaresta ilmestyi marraskuussa. Olen enemmän kuin tyytyväinen siitä. Ja sitä kirjoittaessani kirjoitin kyllä noin yhden luvun ja 10 liuskaa viikossa. Sen jälkeen uuden tekstin kirjoittaminen takkuilikin enemmän. 3. osan kirjoittaminen viime vuonna oli aivan liian kova tavoite. Tarina vain yksinkertaisesti vaati (ja vaatii) enemmän sulattelua. Hyvä esimerkki siitä, miten ideaalinen kirjoitusaikataulu ei välttämättä todellisuudessa lainkaan päde.

2. Osallistu Tähtivaeltajan ja Portin novellikilpailuihin. Yritä kirjoittaa novellit sen verran ajoissa, että niistä ehtii pyytää palautetta.

Osallistuin molempiin, joten tavoite siltä osin täytetty. Porttiin lähetin kaksikin novellia, ja palautettakin kerkesin saada. Kilpailumenestys jäi vähäiseksi. Tähtivaeltaja-novellista tuli niin outo ja sekava, etten itsekään sitä enää ymmärrä. Saavutus sinänsä! Mutta koen, että novellissa oli alun perin myös jotain hyvää. Jonain päivänä aion vielä purkaa sen palasiksi, etsiä idean kaiken tuon sotkun seasta, ja rakentaa siitä jotain uutta. Tämäkin novelli vaatii selvästi pidemmän sulatteluajan. Portin novelleista toinen pääsi BU-listalle. Ehkä nämä novellit vielä joskus näkevät päivänvalon jossain.

3. Kirjoita muita novelleja, jos on aikaa.

Tämä kohta onnistui aika hyvin. Keväällä minulla oli tosiaankin hyvä kirjoitusvaihe meneillään. Finnconin ja Elisa Kirjan novellikilpailussa oli aika lyhyt osallistumisaika, mutta ylitin itseni ja kirjoitin novellin reilussa kuukaudessa. ”Viestinviejä” sai kisassa kunniamaininnan, ja sen pitäisi ilmestyä Elisa Kirjan julkaisemassa antologiassa jossain vaiheessa. Samoihin aikoihin kirjoitin myös ”Murhaajan kasvot” -novellin, joka ilmestyy pian Murhamystiikkaa-antologiassa. Ensimmäinen kerta, kun minulla on novelli mukana antologiassa..! Ja muuten, viime vuonna minulta julkaistiin muutama novelli: ”Kulkija” Usvassa, ”Unettomat” Tähtivaeltajassa ja ”Narvaranin linnut” Portissa, ja lisäksi tuli vielä ”Murhaajan kasvot” tietynlaisena ennakkomaistiaisena Aavetaajuus-podcastissa. Ei mikään huima määrä, mutta itselleni tämä on paljon. Sentään moninkertaistin edellisen vuoden julkaisut (vuonna 2012 minulta ilmestyi yksi novelli)! Niin ja syksyllä aloin kirjoittaa uutta novellia, mutta se jäi ainakin toistaiseksi kesken.

4. Lue paljon ja monipuolisesti: fantasiaa, scifiä, mainstreamia, klassikoita, uutuuksia.

Tämä toteutui mainiosti, koska työttömänä minulla oli huomattavasti enemmän joutilasta aikaa kuin tavallisesti. Lähinnä fantasiaa tuli kyllä luettua. Koukutuin Goodreadsiin ihan täysin.

5. Osallistu mahdollisuuksien mukaan kirjoittajakursseille tms. tapahtumiin.

Kursseja ei varsinaisesti ollut, mutta keväällä kävin Usva-leirillä. Finnconissa ja Helsingin kirjamessuilla tuli käytyä, samoin Jyväskylän omassa Lokaconissa. Enemmänkin kaikkea voisi tehdä, mutta näihin olen tyytyväinen. Paljon, paljon kaikkea kiinnostavaa, ja uusia ihmisiä.

Entä sitten vuosi 2014?

No, enpä tiedä. Oikeastaan, nyt kun katson tuota viime vuoden tavoitelistaani, minua hiukan tympii. Tavoitteissa on hyvät puolensa, mutta toisaalta ne voivat rajoittaa ja ahdistaakin ja lisätä tällaista ”pakko saada jotain aikaiseksi” -tunnelmaa. Tavoitteeni vuodelle 2014 on, että haluan KIRJOITTAA. Mitä ja kuinka paljon, en kuitenkaan osaa tarkkaan sanoa. Se on pakko todeta, että alkuvuodesta on tarkoitus saada Mustien ruusujen maa 3 valmiiksi. Muuten aikataulu pettää. Ja novelleja en luultavasti kirjoita lisää, ennen kuin romaanikässäri on valmis. Jospa keskittyminen yhteen asiaan auttaisi. Ja Mustien ruusujen maa 3:n jälkeen… No, niitäkin suunnitelmia kyllä on, mutta ehkä en oikein vielä osaa puhua niistä ääneen.

Ja toinen tavoitteeni vuodelle 2014, kirjoittamisen lisäksi, on vähän vaikeampi pukea sanoiksi. Haluan saada juttuja aikaiseksi, mutta samalla myös välttää stressiä, viettää aikaa perheen ja ystävien (ja tulevan koiranpennun!!!!) kanssa. En halua sellaista kirjoitusstressiä, joka estää nauttimasta saavutuksista, kun koko ajan touhottaa kohti seuraavaa etappia. On sanottava, että minulla on ihana tukiverkosto ympärilläni, sellainen jonka vain helposti saattaa ottaa itsestäänselvyytenä, vaikka siitä pitäisi kaikin keinoin pitää kiinni.

Eräs minua viisaampi ja kokeneempi kirjoittaa luovassa työssä jaksamisesta Grafomania-blogissa. Suosittelen.

Mainokset

Single Post Navigation

6 thoughts on “Tavoitteita, todellisuutta

  1. Än on said:

    Onnea uudesta perheenjäsenestä, sitten kun se tulee. Minulla on samat kuviot siltä osin täällä kevään mittaan 🙂

    • Oi, onnea sinnekin! Minulle tämä on ensimmäinen ihan oma koira, joten jänskättää… Se tulee jo tämän kuun lopussa. 🙂

  2. Oi, koiranpentu! Toivottavasti tämä pieni otus auttaa sinua jaksamaan kirjoittamisen metsässä (joka paikoitellen muuttuu suoksi). Minkä rotuinen hän on?

    Tavoitteet ovat kyllä hyviä, ikään kuin suuntaviivoina, mutta eivät stressin aiheuttajina. Ja vaikka yhteen asiaan keskittyminen onkin joskus hyväksi, niin uudet ideat pitää myäs päästää ulos. Eli jos tosihyvä novelli-idea tulee mieleen, kirjoita se pois jos vain suinkin pystyt. 🙂 Minulla ei ole mitään, katsotaan nyt mitä Gummeruksen kilpailusta tulee vastaukseksi, jos sitä vaikka alkaisi uudestaan muokkaamaan sitä kässäriä, että voisi lähettää muualle.

    • Tuo on varmasti jännittävää, kun on kässäri mukana kilpailussa..! Jokohan tulokset piakkoin tulevat?

      Mutta juu. Ilman minkäänlaisia tavoitteita/suunnitelmia on vaikea päästä eteenpäin, mutta kai sitten itselläni on se ongelma, että pitäisi osata myös paremmin joustaa niistä tavoitteista tarpeen vaatiessa.

      Se on labradorinnoutaja, uros. Meillä on jo ennestään 11-vuotias labbis. Oletan, että vanhempi opettaa tulokkaalle tapoja. 😀 Varmasti tulee olemaan vauhtia ja tohinaa enemmän kuin tähän asti, ehkä se piristää. 😀

      • Se onkin vähän hämärämpi juttu. ”Yleisö äänestys alkaa tamikuun 2014 lpussa” eli oletettavasti ne ilmoitavat ennen sitä niille 10:lle parhaalle… Mutta en sinänsä odota sieltä mitään, koska Gummerushan ei julkaise nuortenkirjoja.

        Joustaminen on ehkä vaikeinta, koska tavoitteet tuntuvat rajoilta, joita on vaikea rikkoa, vaikka vain yhdeksi päiväksi tai viikoksi. Itse ainakin pelkään, etten enää halua palata tekstiin, jos se jää kovin pitkäksi aikaa seisomaan keskeneräisenä.

        Aw. Ihanaa! ^^ Kuitenkin opettaa pennulle kaikki pahat tapansa ja sitten siitä tulee ihan mahdoton! 😀

      • Ahaa, okei.. No eiköhän tieto jatkoon pääsystä siis tule pian. Nyt muistankin, että siitä taisi olla tulossa yleisöäänestys takakansitekstin perusteella. Aika jännittävää, minusta ainakin kaikenlaisten esittely/takakakansitekstien laatiminen on epätoivoisen vaikeaa.

        Heh, ei tuolla meidän vanhalla papalla oikein ole pahoja tapoja, se on niin kiltti ja rauhallinen. Saa nähdä millaista se elämä sitten tollasen pikku pennun kanssa on!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: