Päättymätön tarina

Kirjoitan. Luen. Oleskelen.

Se tunne, kun avaa laatikon

Sain tänään haettua postista LKS:n tekijänkappaleet.

IMG_2395

Laatikon avaaminen oli jännittävää, mutta ei ihan niin jännittävää kuin ensimmäisen kirjan kanssa. Tietysti odotin kovasti, että näkisin itse lopputuloksen ja painojäljen… Ja hyvältä näytti, kaiken kaikkiaan. Helpotusta ja onnea. (Ei siis helpotusta siinä mielessä, että olisin varsinaisesti kuvitellut kirjojen näyttävän huonolta, mutta siis… No, tällaisia asioita nyt vain aina jännittää, ennen kuin tavara on oikeasti käsissä! Olipa kyse sitten kirjasta tai jostain ihan muusta.) Kirja näyttää siistiltä ja tuntuu tukevalta ja mukavalta käsissä.

IMG_2401

Paksuutta kirjassa on jonkin verran enemmän kuin Karnin labyrintissa. 339 sivua. Saa nähdä, miten seuraavan osan kanssa käy. Minulla on toki vakaat aikomukset ja kovasti yritystä pitää tarina kasassa niin, ettei se paisu aivan älyttömäksi. Niin, aikomuksia kyllä on, mutta toteutumisesta en sano vielä mitään.

Posti toi myös uudet verhot, joita pitäisi lähteä sovittamaan ikkunoihin. Opiskelutehtäviä tarttis tehdä, ja yhdet harjoittelutunnit suunnitella. Arki jatkuu, mutta kirjalaatikon saapuminen keskeytti arjen pieneksi hetkeksi. Julkaiseminen on lopulta todella pieni osa kirjoitusprosessia; se hetki, kun saa kirjan käsiinsä ensimmäistä kertaa, on hyvin lyhyt. Näistä hetkistä pitää nauttia, mutta vain näitä hetkiä varten ei voi kirjoittaa. Kirjoittamisen ilo löytyy muualta, kirjoittamisen arjesta. Jos löytyy…

Iloista kirjoittamisen arkea kaikille, nanoilua, mitä kukakin nyt harrastaa! Luodaan oma valomme marraskuun pimeyteen.

 

 

Advertisements

Single Post Navigation

7 thoughts on “Se tunne, kun avaa laatikon

  1. Onnitteluni 🙂

  2. Näyttää mahtavalta! ^^ Itsekin kyselin Karnin labyrinttia lähikirjastostamme ja arvaa mitä! Se oli siellä! Nyt se häiritsee psykan lukemistani, kun tekisi mieli lukea sitä paljon mieluummin. 😀

  3. Ahmu on said:

    Jee, varmasti ihanan jännää! Minulla on parhaillaan Suden kirjahyllystä pöllitty Karnin labyrintti ihan viimeisillä sivuilla menossa 🙂

    • Jee! Onhan tämä jännää. Hiukan hämmentävää. Tuossa ne nyt möllöttävät kirjahyllyssä vierekkäin, kaksi pikku kirjaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: