Päättymätön tarina

Kirjoitan. Luen. Oleskelen.

Painossa

Marraskuu. Vuosi on livahtanut jo ohitse, melkein kokonaan, tuosta noin vain. Minun vuoteni on ollut ehkä oudompi kuin koskaan ennen, koska se on ollut toimettomampi. Hitaampi. Olen ollut työttömänä. Olen ollut hiukan apurahallakin. Olen alkanut opiskella, mutta päivien rytmi ei tästäkään ole mahdottomaksi kiihtynyt: suurin osa opiskelusta tapahtuu etänä, ja saan edelleen tehdä hommia kotona omassa tahdissani. Voisiko ajatella, että tällä tavalla kotona oleskellessa laiskistuu? Tuntee itsensä täydelliseksi lusmuilijaksi? Potee huonoa omatuntoa ajasta, joka on kerta kaikkiaan hukkaan heitettyä, jos sitä ei käytä jotenkin ”järkevästi”? Kyllä. Kyllä, kyllä, en voi estää tällaisia tuntemuksia tulemasta silloin tällöin.

Mutta olen tehnyt muutakin kuin vain ”oleskellut työttömänä”. Olen kirjoittanut. Olen käynyt läpi kokonaisen prosessin, joka on vielä niin lähellä, että en oikeastaan pysty vielä erittelemään sitä sen kummemmin. Asiat etenivät, ja sitten… Tässä se nyt on. Minun toinen romaanini on painossa.

LKS kansi

Laulu kadonneesta saaresta tulee painosta parin viikon sisällä. Se on nyt jo ennakkotilattavissa Kirjapuodista.

LKS lähtee maailmalle. Mutta Dinjan seikkailu on vielä pahasti kesken. Minun täytyy sanoa, että nautin LKS:n kirjoittamisesta todella, todella paljon. Sen muisteleminen antaa minulle voimaa… Mutta ei auta. Jotenkin täytyy rämpiä eteenpäin, vaikka juuri nyt se ei ole niin nautinnollista… Se mikä ilmestyy NYT, on kirjailijalle jo menneisyyttä.

Mainokset

Single Post Navigation

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: