Päättymätön tarina

Kirjoitan. Luen. Oleskelen.

Lukijan valinnat ja etiikka

Millaisia valintoja teette lukijana, kuluttajana, kirjojen ostajana? Tarkoitan nyt sellaisia tietoisia, mahdollisesti eettisiä valintoja. Boikotoitteko jotain tiettyjä kirjakauppoja – ja jos, niin miksi? Haluatteko tukea tietynlaisia ostopaikkoja tai tietynlaista kirjallisuutta? Vai ostatteko kirjanne yksinkertaisesti sieltä, mistä halvimmalla saa? Vai mietittekö ylipäätään ollenkaan tällaisia juttuja..?

Kysyn siksi, että olen oikeasti aika epätietoinen monesta asiasta. Tässä onkin hyvä paikka jälleen tunnustaa oma tyhmyytensä. Ja kysyn myös siksi, että olen viime aikoina hiukan miettinyt näitä juttuja ja pohtinyt omia ostopäätöksiäni.

Mm. Finnconissa kuulin muutaman ihmisen kommentoivan, että he eivät lue ollenkaan kotimaisia/suomenkielisiä kirjoja. Piste. Ja tuntuu, että täällä netissäkin voi havaita sellaista ilmapiiriä, että kotimaista luetaan (ja ostetaan) vähemmän. Kun mietin itseäni, pelkän englanninkielisen kirjallisuuden lukeminen ja ostaminen olisi kuitenkin mahdoton ajatus. Ensinnäkin luulen, että silloin jäisi monta hyvää kotimaista teosta lukematta. Ja toiseksi, kyllä minä haluan omalta osaltani tukea kotimaista kirjallisuutta sekä laadukasta käännöstyötä. Totta kai siksi, että kirjoitan itsekin suomeksi, enkä halua että suomalainen kaunokirjallisuus katoaisi maailmankartalta. Mutta myös siksi, että mieluiten yleensä luen omalla äidinkielelläni kirjoitettua, laadukasta kirjallisuutta, ja hyvää suomen kieltä. Englannin kielen taitoni on kaukana täydellisestä, joten en ymmärrä kaikkea sillä kielellä enkä pystyisi englanniksi kirjoittamaan.

Eikö jotain jäisi maailmasta puuttumaan, jos kaikki kirjallisuus olisi vain englanniksi? Haluaisin kovasti kuulla perusteluja ihmisiltä, jotka ovat tehneet sen päätöksen, että lukevat vain englanniksi (eivätkä näin ollen tue kotimaista kirjallisuutta). En nyt halua olla mikään kiihkoilija. Kyllä minäkin olen lukenut ja ostanut kirjoja englanniksi, mm. siksi että ei ole tarvinnut odottaa suomennosta tai siksi ettei suomennosta ole tullut lainkaan. Enkä minä kaupassakaan pelkkiä kotimaisia tuotteita osta, tosiaankaan! Mutta eikö silti olisi hyvä tukea oman maan tuotantoa, edes jossain määrin?

Toinen juttu on sitten kirjojen ostopaikan valinta. Täytyy myöntää, että etenkin köyhänä opiskelijana hommasin kirjat tasan tarkkaan sieltä, mistä ne sai halvimmalla. Ja eikö ostajalla ole aina oikeuskin tehdä niin..? Mutta silti, olen kuullut jotain polkuhinnoista tai muuten vain epäeettisesti toimivista nettikaupoista, joita jotkut ihmiset jopa boikotoivat. Olen itse hiukan pihalla näistä asioista. Sen tiedän, että jos haluaa tukea kotimaisia pienkustantajia tai omakustanteiden tekijöitä, kannattaa ostaa suoraan kustantajalta tai Kirjapuoti-verkkokaupasta, jolloin kaupan saa tavallaan tehtyä suoremmin, ilman välistävetäjiä.

En ole itse mennyt niin pitkälle, että boikotoisin jotain, mutta olen huomannut, että esimerkiksi Suomalaisesta kirjakaupasta en ihan hirveän mielelläni osta kirjoja. Ne ovat siellä todella kalliita, scifi/fantasiavalikoima tuntuu suppealta (ja muutenkin fantasiahylly on siellä perimmäisessä nurkassa piilossa), ja jotenkin tympii sellainen monopoli, joka kyseisellä kaupalla on. Mutta tulee sielläkin käytyä alennusmyynneissä tekemässä löytöjä, joten ei minulla mitään selkeää periaatetta ole. Pitäisikö olla..? Muuten, läheisen pienen kaupungin Suomalaista koitan toisinaan tukea käymällä siellä ostoksilla, koska en haluaisi, että kirjakauppa lopetettaisiin. Paikkakunnalla ei ole muita.

Niin – pitäisikö kirja mieluummin ostaa halvalla nettikaupasta vai maksaa samasta kirjasta enemmän kivijalkakaupassa? Onko kivijalkakaupoilla vielä toivoa..? Itse tilaan suurimman osan kirjoistani netistä, ja on siinä tietysti huonot puolensa. Mutta näin se vain menee, kun lähimpään kirjakauppaan on minulla 20 km (se Suomalainen), ja vähänkään isompaan kaupunkiin eli Jyväskylään tulee matkaa 40 km. Ei siinä vain viitsi lähteä kovin usein kiertämään antikvariaatteja ja pieniä kirjakauppoja (joita Jyväskylässäkään ei valtavaa määrää ole), ellei muuta asiaa keskustaan ole. Ja koska olen nykyään hiukan metsittynyt tänne korven keskelle, niin… Valitettavasti en tue kivijalkakauppoja juuri yhtään. Toivottavasti joku muu tukee.

Sen sijaan olen viime aikoina koittanut hiukan tukea spefin pienkustantajia. Enimmäkseen tällaisia kirjoja tuli hankittua mm. Finnconista. Osittain tämä johtuu siitä, että itsekin olen pienkustantajalta julkaissut kirjailija, ja tietysti näitä asioita on alkanut tietoisemmin miettiä sen takia. Monet spefi-ihmiset tekevät aivan mahtavia juttuja ja tuovat esille uutta ja tuoretta kirjallisuutta, jota isot kustantamot eivät ehkä julkaisisi. Kuten nyt vaikkapa Osuuskumma. Kyllä minä haluan antaa oman pikkuisen panokseni ja ostaa edes jonkun kirjan tällaisilta toimijoilta, koska toivon että he jatkavat toimintaansa tulevaisuudessakin. Yksi ehdoton suosikkikustantamoni on Kirjava, jolta odotan useammankin fantasiasarjan seuraavia suomennoksia. Kyllä ihan mielelläni odotan suomennoksia ja kannatan näiden loistavien kirjojen suomennosta, mieluummin kuin pistän kaikki rahani ulkomaille.

Täytyy kyllä korostaa, että ylipäätään en osta paljoa kirjoja. Kunnioitan suuresti kirjojen keräilijöitä, mutta itse en ole sellainen. Käytän paljon kirjastoa. Ja kai Huuto.net ja kirpputorikin ovat aika eettisiä ostopaikkoja – siinähän tukee kirjojen kierrätystä. Mutta silloin kun sitten joskus ostan uuden kirjan, ehkä jopa mieluummin ostan jonkin pienkustantamon tuotteen nykyään. Ja sitten vaikka jonkin Nälkäpelin voisi lainata kirjastosta – sen kirjoittaja on varmaan saanut ihan kivasti tuloja jo muutenkin. Ellei sitten Nälkäpeli olisi minulle just se juttu, jonka haluan ehdottomasti ostaa ja kerätä hyllyyn koko sarjan.

Tällaisia epämääräisiä ajatuksia ja epätäydellisiä periaatteita minulla. En ole mikään maailmanparantaja missään asiassa, mutta tämä kirja-aihe kuitenkin kiinnostaa. Millaisia ajatuksia – ja mahdollisia vinkkejä – teillä muilla?

Advertisements

Single Post Navigation

13 thoughts on “Lukijan valinnat ja etiikka

  1. morresloth on said:

    Bongasin tämän avauksen tuolta Facebookin puolelta. Oikein makoisa aihe!

    Luen valtaosin kirjani suomeksi / suomennettuina. En boikotoi kotimaista kirjallisuutta – se on vieläpä pääaineeni yliopistossa 🙂
    Minun pitäisi ryhtyä lukemaan enemmän englanniksi siksi, että englantini on luvattoman heikko. Ihan siis kielijumppatarkoituksella. Muutama hyvä opus on mielessäkin. (Esim. Anne McCaffreyn Pernin lohikäärmeritarit (The Dragonriders of Pern) -sarja, jonka suomentaminen jätettiin kesken. Ihastuin siihen teininä, joten jännä nähdä mitä ajattelen siitä nyt…)

    Kirjojen ostopaikoista minulla onkin pari boikottia. Adlibris on yksi. Sen kanssa taistelen nyt jopa Kuluttajariitalautakunnassa. Tapauksesta enemmän juttua blogissani täällä:
    http://morrenmaailma.blogspot.fi/2013/04/adlibriksen-hintavirhepaivat.html

    Suomalainen kirjakauppa on toinen. Siihen syy on henkilökohtaisempi. En päässyt sinne töihin, vaikka olin kirjallisuudenopiskelija. Minulta puuttui kassakokemusta. Se nyt vielä meni, mutta ”työhaastattelun nimissä” kehtasivat teettää minulla puolikkaan työpäivän – palkatta tietysti. Ja siis tämän jälkeen todettiin, ettei minulla ole tarvittavaa kassakokemusta. En tietääkseni mokannut mitään tuossa ilmaistyössäkään eikä kukaan neuvonut juuri mitään tms. Jäi aika paska maku suuhun.
    Päädyin sitten Akateemiseen töihin (jossa kassakokemuksen puutteelle naurettiin) ja jossa viihdyin loistavasti muutaman vuoden.

    Olen kirjahamsteri. Ostan kirjani pääsääntöisesti divareista ja eri tapahtumista (Finncon oli aika paha… 😀 ). Haluamani uutuudet saan usein kustantamoilta blogiani varten suoraan. Jos rahatilanteeni sallii, niin ostan pienkustantajien kirjoja itse, enkä pyydä a-kappaleita. Tänä vuonna rahapuu on ollut tavallista köyhempi senkin suhteen :-/

    Mutta joo… Pari tiukkaa periaatetta, mutta muutoin aika löysin rantein 🙂

    • Kiitos linkistä Adlibris-jupakkaan! Jotain tuosta kuulinkin silloin keväällä, mutta en tarkemmin, en itse osunut shoppailemaan hintavirhepäiville… Kuulostaa kyllä aivan älyttömältä, etenkin tuo haluttomuus oikeasti vastata ja keskustella asiakkaan kanssa. Lähetetään vain massaviestejä. Ja minunkin mielestäni tuo hintaero olisi voinut olla mahdollinen, koska Adlibriksessa on välillä todella suuria alennuksia.

      Olen itse käyttänyt Adlibrista paljonkin (just silloin köyhänä opiskelijana… Eikä nykyäänkään tuota rahaa ole tuhlattavaksi asti:D). Mutta kun kuulee näitä juttuja, ei ihan niin mielellään kyseisestä kaupasta osta…

      Finncon oli kyllä paha, tai hyvä, miten sen nyt ottaa! Tapahtumissa shoppailu sopii minullekin hyvin, kun siellä pääsee niitä kirjoja selailemaan ja hypistelemäänkin.

  2. Minäkin tunnen yhden, joka sanoi, ettei lue yhtään kotimaista kirjallisuutta, koska se on ”huonoa”. Hän kyllä luki käännöskirjoja, mutta ei alunperin suomalaisia. Ymmärrän tavallaan, koska esim. fantasian parissa olen törmännyt vain muutamaan oikeasti hyvin kirjoitettuun kirjaan. Muissa lajeissa niitä varmasti on, mutta en ole hirveästi vielä tutustunut.

    Toisaalta tunnen myös toisen, joka lukee Vain suomalaista kirjallisuutta. Lähinnä siksi, että hän haluaa yliopistoon lukemaan kotimaista kirjallisuutta, mutta mielestäni on silti hämmentävää, että tietoisesti jättää niin suuren osan pois.

    Itse luen kaikenlaista. Yleensä teos on alkuperäiskielellään parempi, lukuun ottamatta esim. Liikkuvaa linnaa ( D.W.Jones), joka on mielestäni parempi suomeksi. Vaikka markkinat olisivat englanniksi huomattavasti isommat, en tunne , että osaisin riittävän hyvin englannin ”fantasiakielen”, jotta voisin kirjoittaa sillä. Passiivinen englanti on hyvä, mutta tuottaminen… Tämä on varmaan monen suomalaisen kirous 😀

    Suomalainen on joo ehkä kallein kauppa, josta voi kirjansa ostaa. Käytän kuitenkin sitä, tai akateemista (tai netti, nykyään), koska olen liian laiska kiertämään antikvariaateissa. Ne ovat liian sekavia ja liian täynnä. Tykkään esim. Oranssista planeetasta, koska siellä on pelkästään fantasia/scifi/sarjakuva -kirjoja.

    • Niin… Toki fantasian puolella valikoimaa on huomattavasti enemmän, jos lukee käännöskirjoja ja englanninkielisiä kirjoja. Mutta mietin kans sitä, että lukijoiden pitäisi sitten oikeasti ostaa niitä kotimaisiakin fantasiakirjoja, jotta niiden kustantaminen olisi kannattavaa, ja jopa ehkä tarjonta voisi lisääntyä. Ymmärrän kyllä, että useimmat ihmiset eivät mieti asiaa tältä kannalta (eikä se kenenkään velvollisuus olekaan, saahan jokainen lukea ihan mitä tykkää!), mutta kuitenkin.

      • Olet ihan oikeassa. Ehkä juuri tämä on osasyy siihen, että ”suomalaiset kirjoittavat paljon fantasiaa, mutta sitä julkaistaan vähän”. + että dekkarilla menestyy aina.

  3. ”Mm. Finnconissa kuulin muutaman ihmisen kommentoivan, että he eivät lue ollenkaan kotimaisia/suomenkielisiä kirjoja. ”

    Tämä on surullinen kommentti kun se tulee lukevan ihmisen suusta. Suorastaan pelottavaksi se muuttuu, kun kyseinen ihminen harrastaa itsekin kirjoittamista ja haaveilee kirjailijuudesta.

    Sivusin aihetta taannoin omassa blogissanikin. Silloin, kun bongasin toisaalta kommentin, jossa selitettiin, miksi suomalainen kirjallisuus ei kiinnosta:
    ”Mun mielestä suomalaisessa kirjallisuudessa on ihan erilainen tunnelma verrattuna ulkomaalaiseen kirjallisuuteen. Sitä on vaikea selittää; jotenkin tuntuu, että suomalainen kirjallisuus arvostaa liikaa esimerkiksi näitä perisuomalaisia luonteenpiirteitä, melankoliaa, sisua, karskiutta, kateutta… ja kirjailijat tuntuvat korostavan lähes poikkeuksetta tiettyjä teemoja ja piirteitä, esimerkiksi luontoa, maaseutua, historiaa ja kulttuuria.
    Vaikka niitä ei varsinaisesti pystyisi lukemaan muuta kuin rivien välistä, hahmot ja tunnelma suomalaisissa kirjoissa on mulle aina samanlainen. Suomalaiset eivät osaa luoda oikeasti onnellisia loppuja, ja tän takia mulle jää lähes poikkeuksetta ristiriitainen olo kirjan loputtua. Pätee myös tuohon ylempänä mainitsemaani Puhdistukseen, se oli todella hienosti kirjoitettu, mutta tunnelma oli edelleen kauhean suomalainen. Tämä siis mun mielipiteeni, tietysti myönnän etten ole lukenut kaikkia mahdollisia suomalaisia kirjoja, mutta tällainen yleinen fiilis mulle on niistä jäänyt.”

    • Kiinnostavaa. Tuo kommentti itse asiassa kuulostaa vähän siltä, miten itse jossain vaiheessa ajattelin suomalaisesta realismista. 😀 Mutta eihän se oikeasti ihan noin mene. Joo, toki suomalaisessa kirjallisuudessa näkyy suomalaisuus ja tämä kulttuuri, ihan niin kuin amerikkalaisessa kirjallisuudessa näkyy amerikkalaisuus jne. Kaikki mikä tulee jostain muualta, on aina ”hienompaa”, ja suomalaisuus on tylsää..?

      • En tylsyydestä tiedä, mutta jos vilkaisee myydyimpien kirjojen listaa, niin siellä on tosiaan paljon melankoliaa ja sotaa. Niille jotka kaipaavat keveyttä ja onnellisia loppuja, on vaikeampi löytää suomalaista luettavaa. Tietenkin sitä on, jos vaivautuu pikkuisenkaan etsimään, mutta loppujen lopuksi todella moni ”satunnaislukija” pohjaa käsityksensä suomalaisesta kirjallisuudesta niiden Suomalaisen kirjakaupan näyttävimpien hyllyjen tarjontaan. Ja niistä harvoin löytää kovin suurta eksoottisuutta tai kepeitä iloisia tarinoita.

      • No joo, tuo on varmaan totta. Erikoisempaa tai erilaista kirjallisuutta etsivä joutuu ehkä tekemään hiukan enemmän töitä. Myydyimpien kirjojen lista antaa loppujen lopuksi todella kapean kuvan suomalaisesta kirjallisuudesta… Riippuu paljon lukijasta ja harrastuneisuudesta, paljonko näkee vaivaa kirjojen etsimiseen.

  4. Suurin osa kirjallisuudesta, jota luen, on oikeastaan tieto- eikä kaunokirjallisuutta. Koska omat kiinnostukseni kohteet ovat varsin merkillisiä ja jonkinlaista erikoistumista vaativa, on niihin liittyvät tietokirjallisuus kirjoitettu lähes poikkeuksetta englanniksi. Suomi on valitettavasti niin pieni kielialue, että tietyistä aiheista ei oikeastaan kirjoiteta tai edes käännetä mitään suomeksi. Englannin taitoni ovat sen verran hyvä, että kieli ei aiheuta erityistä kynnystä.

    Nykyisin olen alkanut enemmän ja enemmän ostaa suomeksi kirjoitettua tieteis- ja fantasiakirjallisuutta. On mukava lukea nimenomaan suomeksi kirjoitettua kirjallisuutta, mikäli kiinnostavaa sellaista löytyy, ja sitä samalla kokee jotenkin pienellä panoksellaan tukevan tätä osaa suomalaisesta kirjallisuudesta. On kiva, että nykyisin on enemmän alettu julkaista esim. painettuja antologioita. En ole koskaan oikein tykännyt lukea Portti-lehtiä.

    Oma ongelmani tosin on, että huomattava osa suomalaisesta kirjallisuudesta tuntuu olevan itselleni jotenkin epäkiinnostavaa. Olen hyvin sisältölähtöinen lukija, ja kaikki sisällöt vain eivät tunnu puhuttelevan minua. Syy tälle on välillä epäselvä. Ovatko omat elämänarvoni, elämäntapani ja ajatukseni jotenkin merkittävästi gaussin käyrän ulkopuolella? Onko oma vastareaktioni lukioni vuosien takaista asenteellista äidinkielenopetusta kohtaan tehnyt minut ennakkoluuloiseksi? Olenko minä vain yksinkertaisesti ihan pihalla?

    Kirjanostopäätöksiini vaikuttaa myös paljon se, onko minulla jotain kontaktia kirjan kirjoittajaan. Esimerkiksi olisin tuskin ostanut sinun romaaniasi (lukeminen vielä kesken), jollen blogiasi tykkäisi lukea ja kommentoida. Myöskin tykkään ostaa usein kirjoja kaverini omistamasta pienestä Tiedostamo(/Aavetaajuus)-kirjakaupasta, koska hänellä on toisaalta hyvä valikoima suomalaista spefiä ja toisaalta mielelläni annan rahani tutulle pienyrittäjälle, joka ei todellakaan suurissa rikkauksissa muutenkaan kylve.

    • Tuo on ihan totta, että yksinkertaisesti valikoima on pienempi suomalaisessa kirjallisuudessa – tuskin tähän asiaan löytyy ratkaisua koskaan. Enkä tiedä, onko itsessä vikaa, jos haluaa lukea hieman erikoisempaa kirjallisuutta..! Parempi niin kuin se, että menisi ainoastaan massojen mukana..?

      Mutta juu, tosiaan samaan tapaan minäkin ajattelen, että on kiva tukea omalla pienellä osuudellaan suomalaista spefiä. Antologiat ja muut projektit ovat kiinnostavia, ja haluan tavallaan kannustaa tällaista toimintaa (vaikka, tosiaan, yhden kirjanostajan panostus onkin hyvin pieni). Tuo Aavetaajuus on tosiaan hyvä esimerkki! En ole itse (vielä) tilannut sieltä mitään, mutta jossain välissä voisin hyvin tilata. Onhan valikoima tosiaan räätälöity juuri tällaiselle fantasiaharrastajalle, ja podcastia on tullut kuunneltua. Aavetaajuus minusta hyödyntää hyvin tätä nettiaikaa.

      Olen aivan otettu, että ostit kirjani..! 🙂 Toivottavasti se ei osoittaudu pettymykseksi.

      • ”Olen aivan otettu, että ostit kirjani..! Toivottavasti se ei osoittaudu pettymykseksi.”

        Tähän mennessä olen ainakin tykännyt varsin kuvailevasta kielenkäytöstä :).

      • Mukava kuulla!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: