Päättymätön tarina

Kirjoitan. Luen. Oleskelen.

Vastapainoa

Oi että on mahtavaa saada teksti valmiiksi! Kirjoitin juuri valmiiksi erään novellin. Tai no, valmiiksi ja valmiiksi, mutta loppuun kuitenkin. Vaikka kuinka sanotaan, että matka on tärkein eikä lopputulos, niin on se vain hienoa saada jokin urakka tehtyä. Tekstin valmistuminen on hieno tunne, ja tekstin julkaisu se vasta onkin. Ja tästä syystä novellien kirjoittaminen kiehtoo minun kärsimätöntä persoonaani kovasti. Ne kun valmistuvat niin paljon nopeammin kuin romaani.

Novellien kirjoittaminen on täydellistä vastapainoa fantasiatrilogian kirjoittamiselle. Älkää nyt ymmärtäkö väärin – olen edelleen innoissani Mustien ruusujen maasta ja rakastan uppoutua sen maailmaan, joka tuntuu kuin kodilta – mutta joskus on piristävää päästä sieltä pois. Koska olin niin hullu, että päätin nuorena hölmönä kirjoittajana alkaa saman tien vääntämään trilogiaa, saan nyt kärsiä seurauksista. Sarjan kirjoittaminen ei ole helppoa. Koko ajan pitää miettiä, miten kaikki sopii kokonaisuuteen. Kun on itse asettanut itselleen ja tarinalle jonkinlaiset raamit, niissä on myös pysyttävä. Trilogian kirjoittaminen on loputonta portaiden kiipeämistä. Sillä tavalla, että ei ole lupa harhautua kaiken maailman sivukäytäviin. Ja tiedättekö sen tunteen, kun pitkissä portaissa viimeinkin tulee aivan pieni lepotauko, tasanne, jossa voi nojata hetken kaiteeseen ja tuijottaa ylös, missä portaat vain jatkuvat suurin piirtein taivaaseen asti? Siltä tuntuu, kun on saanut trilogian ensimmäisen osan valmiiksi.

No, se siitä. Tämänhän piti olla iloinen viesti. Novellit tekevät iloiseksi. Novelleissa on varaa kokeilla ja epäonnistua ilman, että epäonnistuminen on seurausta vuosien työstä. Novelleissa jopa minä uskallan kokeilla jotain mukavuusalueeni ulkopuolelta, esim. oudompaa genreä. Kielellä voi kikkailla, testata erilaisia tyylejä. Ei tarvitse miettiä, miten tämäkin nyt sopii kokonaisuuteen (ellei kirjoita novellikokoelmaa).

Erilaiset kilpailut ja mahdollisuus saada novelleja julki esim. lehdissä kannustavat kovasti kirjoittamaan. Minulla on ainakin käynyt niin, että kun on saanut yhden kirjan julkaistua ja muutaman novellin, niin nälkä kasvaa syödessä. Sitä haluaisi saada lisääkin novelleja julki, muiden luettavaksi. Ei riitä enää se ajatus, että kirjoitan omaksi ilokseni ja olen onnellinen siitä, että saan jotain kirjoitettua loppuun. Pelkästään se ei enää riitä.

Mutta voiko kilpailuihin osallistumisesta olla jopa haittaa? Entä jos yrittää repiä itseään kaikkialle, kirjoittaa novellin tuonne ja tuonne ja vielä tuonnekin? Ja pahimmillaan kirjoittaa ne hätäisesti juuri ennen deadlinea, jotta vain saa jotain tehtyä, eikä koskaan mitään kunnolla? Ja minulta jää trilogia kirjoittamatta, kun sitä on niin helppo aina työntää eteenpäin, kauemmas, ”sitku”…

Tasapainoa etsimässä.

Mainokset

Single Post Navigation

2 thoughts on “Vastapainoa

  1. Tutulta kuulostaa!

    Mifonkien maailma on pyörinyt meikäläisen pääkopassa 2006 vuodesta lähtien. Kun romaanikässärit ovat lepovaiheessa, tekee mieli tuulettua ja kirjoittaa jotain ihan muuta. Novellin työstäminen voi sekin kestää vuosia, mutta on se ihan eri asia kirjoittaa kaksikymmentä liuskaa kuin viisisataa liuskaa.

    Ja juuri tuo erilaisten asioiden (genrejen, tyylien, äänien ym.) kokeileminen! Romaania ei kovin herkästi kirjoita kokeilumielessä, mutta novellin voi kirjoittaa. Etenkin kun tietää, että spefigenressä tekstinsä julkaistuksi saaminen on hyvin todennäköistä — ellei ole tullut kirjoittaneeksi täyttä shaibaa.

    Tekstin valmiiksi saaminen on erittäin palkitsevaa. Siihenhän sitä kirjoittaessaan pyrkii.

  2. Kiva kuulla, että muillakin on samantapaisia ajatuksia. 🙂 Luulen, että tällainen tuulettuminen ja vaihtelu ehdottomasti hyödyttää myös sitä pitempiaikaista projektia. Sitten siihen tarttuu taas uudella innolla. Ja onhan sarjan kirjoittamisessa myös hyvät puolensa: ei tarvitse aloittaa tyhjästä, ja monet asiat ovat tuttuja.

    Tuo on totta, että spefinovellin kirjoittajalla on paljon mahdollisuuksia julkaista! Yksi niistä asioista, jotka tekevät tästä genrestä niin houkuttelevan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: