Päättymätön tarina

Kirjoitan. Luen. Oleskelen.

Tunnelmia Lokaconista

Fantastinen viikonloppu takana! Perjantain ja lauantain aikana sain puhua niin paljon omasta kirjastani ja kuulla niin paljon kiinnostavaa kirjallisuuskeskustelua, että olen vielä hiukan pökerryksissä. Tässäpä nopea yhteenveto ja päällimmäiset ajatukset tapahtumista.

Eilen perjantaina vierailin ensimmäistä kertaa elämässäni Multian kirjastolla. Sarjakuvatutkija Katja Kontturi kertoi Don Rosan sarjakuvista ja eräässä tarinassa Ankkalinnaa uhkaavasta maailmanlopusta. Mietin harmistuneena, etten olekaan vähään aikaan lukenut Aku Ankkaa, vaikka meille tulee kyllä ankkoja postilaatikkoon parikin kertaa viikossa. Selkeä epäkohta tässä. Jarmo Puskala kertoi maailmalla matkaavan Iron Sky -elokuvan kuulumisia, ja Irma Hirsjärvi toimi juontajana ja mainioiden kysymysten esittäjänä.

Itse pääsin tekemään sen, minkä olen jo hetken aikaa halunnut tehdä: kerroin Karnin labyrintin syntytarinan. Tutkailin hieman menneitä vuosia ja sitä, mitä on tullut tehtyä ja mikä ehkä ei sujunut niin kuin elokuvissa. Jotenkin tähän päädyttiin, kun tarpeeksi kauan jaksoi yrittää.

Tänään lauantaina Jyväskylässä tuli sitten vietettyä suurin osa päivästä Kirjailijatalolla, missä oli monenlaista ohjelmaa. Pääsin Anne Leinosen haastateltavaksi, ja aika vierähti kyllä nopeasti Karnin labyrintista keskustellessa. Kerjäläisprinsessan kirjoittaja Magdalena Hai piti esitelmän steampunkista, ja sitten vielä kokoonnuimme paneeliksi pohtimaan mm. fantastisia naissankareita. Näitähän on meidän molempien kirjoissa, ja mietimme aihetta laajemminkin. Onko meneillään naissankaribuumi? Tarttuvatko pojat naissankarikirjaan? Ja puhuimme myös spefin ja valtavirtakirjallisuuden suhteesta, aikuisfantasiasta ja nuortenfantasiasta ja teosten luokittelusta ja vähän muustakin.

Mitäs seuraavaksi? Täytyy taas lopettaa ensimmäisen kirjan syntytarinan pohdiskelu ja kääntää katse eteenpäin, pidemmälle. Mustien ruusujen maa kakkosessa on vielä paljon paljon kirjoittamista. Siispä kirjallisuuskeskustelut (ja blogisepustukset) seis, ja takaisin kirjoittamaan. Nyt. Heti. Tai no, ehkä vasta hyvin nukutun yön jälkeen.

Advertisements

Single Post Navigation

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: