Päättymätön tarina

Kirjoitan. Luen. Oleskelen.

Novellikokoelman koostamisesta

Minulla on tällä hetkellä menossa kaksi kirjoitusprojektia, jotka sijoittuvat samaan fantasiamaailmaan. Projekti A on juuri nyt se tärkein, Mustien ruusujen maa -trilogia. Projekti B on novellikokoelma, jota tuli taas hieman pohdittua tämän viikonlopun aikana. Sain muilta kirjoittajilta kommentteja tähänastisista novelleista, mikä oli erittäin mukavaa ja hyödyllistä. Tuntuu tärkeältä saada palautetta kokoelmasta, ei vain yksittäisistä novelleista.

Minusta on hyvä asia, jos novellikokoelmassa on jonkinlainen idea, joka yhdistää novelleja. Novellikokoelma on kuin cd-levy, jossa lyhyet kappaleet muodostavat kokonaisuuden. On hyvä, jos novelleissa on joitakin yhdistäviä tekijöitä, mutta toisaalta on tylsää, jos novellit toistavat liikaa toisiaan. Se on sama kuin kuuntelisi levyä, jossa ei erota biisien vaihtumista. Omassa novellikokoelmassani suurin ja näkyvin yhdistävä tekijä on fantasiamaailma, johon tarinat sijoittuvat. Jossain muussa spefi-kokoelmassa yhdistäväksi asiaksi voi riittää se, että kaikki novellit ovat samaa genreä. Tai sitten yhtenäisyyttä voi olla aihepiireissä, tyylissä tms.

Cd:ltä voi kuunnella vain yhden kappaleen, mutta hyvä levy on käsittääkseni sellainen, jonka jaksaa kuunnella myös alusta loppuun. Jotkut kappaleet erottuvat ”hiteiksi”, jotkut eivät – mutta kukaan ei pidä täysin turhista ”täytebiiseistä”. Sama juttu pätee minusta novellikokoelmaankin. Olen itse huomannut novelleja kirjoittaessani, että joistakin tulee hittejä, kun taas toiset ovat ehkä enemmän täytettä. Mutta kun koostaa lopullista novellikokoelmaa, täytyy varmasti pitää yllä jonkinlaista tasoa ja hylätä huonoimmat novellit. Kokoelmassani on tällä hetkellä mukana kaikki Kesäsaarille/Talvilaaksoon kirjoittamani novellit. Mutta ehkä vielä hylkään osan niistä, sitten kun olen kirjoittanut lisää novelleja ja on enemmän varaa valita.

Novellikokoelman tekeminen on herättänyt monia käytännön kysymyksiä, esim. sopivasta pituudesta ja novellien määrästä. Palautteissa minulle huomautettiin mm. siitä, että novellien kannattaisi olla suunnilleen samanpituisia, jotta ne sopisivat hyvin yhteen. Tällä hetkellä eräs yli 40-sivuinen teksti erottuu liikaa joukosta, kun useimmat muut ovat alle 20-sivuisia.

Erityisen vaikealta tuntuu novellien järjestäminen oikeaan järjestykseen. Miten ihmeessä kokoelmien tekijät osaavat päättää, mihin järjestykseen tekstit laitetaan? Arpomalla..? No, tätäkin ongelmaa minun on tässä vaiheessa turha miettiä liikaa, koska kaikki novellit eivät vielä ole kasassa. Erääseen ohjeeseen törmäsin jollakin nettifoorumilla: laita toiseksi paras novelli ensimmäiseksi ja paras novelli viimeiseksi.

Entä aikataulu? Novelli on lyhyehkö teksti, mutta yhden novellin rakentaminen vaatii kuitenkin aina oman suunnittelunsa ja kypsyttelynsä. Siinä missä romaanin kirjoitus on pitkä, jatkuva prosessi, novellikokoelman jokainen teksti on oma erilainen prosessinsa. Ainakaan itse en pysty kirjoittamaan hyviä novelleja tappotahdilla liukuhihnalta. Välissä täytyy olla sulattelutaukoja. Siksi en halua kiirehtiä kokoelman valmistumisessa vaan odotan, että novellit syntyvät ikään kuin vaivihkaa tässä romaaniprojektin ohessa.

Mainokset

Single Post Navigation

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: